tiistai 22. toukokuuta 2012

Kuppa ja kuus muuta

Me uudet olemme hyvin hämillämme tästä ilmiöstä nimeltä saikuttaminen. Ollaan kyllä ennenkin nähty, että pienessä nuhassa tekeydytään kamalan sairaaksi, jonka perusteella kotona mutta ei suinkaan sängyn pohjalla on vietettävä vähintään 3 päivää. Mutta saikuttamisen jalo taito onkin paljon monimuotoisempi kuin mitä me uudet nyt voisimmekaan ymmärtää.

Nimittäin saikuttaminen on yksi mahdollisuus, jos edellisenä päivänä on pitänyt tehdä pitkä työpäivä. Onhan se nyt kamalan raskasta, jos töissä täytyy olla kuuteen (siitäkin huolimatta, että olisi tullut kymmeneen). Lisäksi voi myös ottaa saikkua, jos on töissä saanut vaikkapa hienovaraista palautetta tai muuten vain joutunut tiukkaan tilanteeseen. Tällöin on hyvä olla jokin toistuva vaiva, vaikkapa migreeni, jonka varjolla voi aina ladata akkuja.

Me uudet olemme kylläkin hyvin helpottuneita siitä, että vaikkakin tällainen lusmuilu on varsin helppoa isossa organisaatiossa, osataan sitä pienissäkin. Nimittäin kaverimme juuri kertoi tapauksesta pienessä perheyrityksessä, jossa ainoalle ei-perheenjäsen-työntekijälle oli pitänyt huomauttaa siitä, että farkut eivät tässä kyseisessä työssä sopineet työasuksi. Luonnollisesti joissakin ammateissa on yksinkertaisesti tietynlainen pukukoodi, eikä siitä käy mukiseminen. No mutta miksi mukista, kun voi jäädä suoraan kahden viikon sairaslomalle syynä unettomuus ja univaikeudet. Ainiin, ja ennen sairaslomaa kannattaa vielä kirota päin työnantajansa naamaa.

Samainen malliesimerkki työntekijästä jäi taannoin myös sairaslomalle, koska häntä oli kielletty ostamaan firman piikkiin omia ostojaan. Työntekijän mielestä hänellä oli oikeus tehdä näin, koska firman omistajakin joskus osti pieniä ostoja itselleen firman piikkiin. Niin, omistaja. Tästäkin palaute otettiin vastaan ihan pokalla naamalla, mutta siitä seurasi kahden päivän sairasloma.

Ja arvatkaapas mikä oli diagnoosi? Kiero niska.

weheartit.com
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti